Jyväskylän kaupunki

Jyväskylä on koulutusmahdollisuuksistaan tunnettu yliopistokaupunki. Tämä näkyy myös kaupungin katukuvassa, sillä vastaantulijoista lähes joka toinen on koululainen tai opiskelija. Jyväskylän sijainti Päijänteen rannalla takaa hyvät vesiliikenneyhteydet, sekä mahdollisuudet harrastaa erilaisia vesiurheilulajeja.

Tietoa Jyväskylän kaupungista

Perustettu	1837
Väestö	84 472 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	137,47 km2
Maapinta-ala	105,85 km2
Vesipinta-ala	31,62 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	614 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	18,50 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,98 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Markku Andersson
Kotisivut	www.jyvaskyla.fi
Sähköposti	jkl@jkl.fi

Jyväskylän sijainti

Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Keski-Suomen maakunta

Jyväskylän historia

Kylä ennen kaupunkia

Jyväskylä ympäristöineen oli 1500-luvulle saakka hämäläisten suurpitäjien eränkäynti- ja riistanpyyntialuetta, jossa asui vain vähän ihmisiä. Alueelle asettui kuitenkin hiljalleen asukkaita lähiseudulta vesireittien takaamien hyvien kulkuyhteyksien ja rikkaan luonnon houkuttelemina.

1500-luvun alkupuolella alueella oli jo seitsemän asuttua taloa. Väkimäärä lisääntyi tasaisesti vuosi vuodelta, ja 1830-luvulla Jyväskylä oli kasvanut Laukaan pitäjän suurimmaksi kyläksi. Viralliset markkinaoikeudet Jyväskylä sai vuonna 1801.

Jyväskylän kaupungin synty

Vuonna 1837 Nikolai I allekirjoitti Jyväskylän kaupungin perustamiskirjan. Paikkaa kaupungille oli mitattu jo 1800-luvun alkupuoliskolla Harjun ja Jyväsjärven väliin. Ennen kaupunkia paikalla sijaitsi markkinakenttä, Jyväskylän kappelin kirkko ja muutama talo. Eli lähes tyhjän päälle alettiin kaupunkia rakentaa.

Porvarioikeudet jaetiin, kadut ja korttelit mitattiin paikoilleen ruutuasemakaavan mukaisesti, tontit huutokaupattiin ja kaupunkia päästiin rakentamaan.

Asukasluku kasvaa teollistumisen myötä

1860-luvulla Jyväskylässä asui jo 1000 ihmistä. Kaupankäynti kehittyi ja höyrylaivaliikenteen lisäksi tiedon- ja tavarankulun helpottamiseksi rakennettiin sähkölennätinlinja ja rautatie. Kunnallistekniikka parani ja sähköä Jyväskylässä saatiin omasta takaa 1900-luvun alusta.

Teollisuuskaupungin leiman Jyväskylä sai, kun alueelle perustettiin Schaumanin Faneeritehdas. Sitä ennen suurin teollinen laitos oli Fredriksonin lakki-, kravatti- ja hansikastehdas. Sota-aikana alueelle perustettiin myös sotateollisuutta kaupungin suojaisamman sijainnin ansiosta. Sodan päätyttyä tehtaat muutettiin vastaamaan rauhanajan tarpeita.

Teollistumisen myötä asukasluku kasvoi nopeasti ja ensimmäiset kerrostalot nousivat alueelle. 1940-luvulla väkimäärä oli jo kymmenkertaistunut. 1960 perustettiin Keski-Suomen lääni ja Jyväskylästä tuli läänin pääkaupuki. 1965 kaupungin koko lähes nelinkertaistui lähialueiden liittyessä Jyväskylään.

Nykyisin Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen kuntien muodostamalla Jyväskylän seudulla asuu yli 130 000 henkeä.

Koulut kehittyvät kaupungin mukana

Jyväskylä on nykypäivänä tunnettu muun muassa yliopistokaupunkina. Ajatus Jyväskylän yliopistosta oli kytenyt jo 1800-luvun puolesta välistä, heti kun koululaitos kaupungissa alkoi kehittyä ja ensimmäiset suomenkieliset lyseo, tyttökoulu sekä seminaari aloittivat toimintansa. Opetus kouluissa oli ajan tyylistä poiketen suomenkielistä ja tämä seikka houkutteli alueelle paljon opiskelijoita ympäri Suomea.

Seminaarista tuli ensin kasvatusopillinen korkeakoulu, joka muuttui Jyväskylän yliopistoksi. 1979 alettiin rakentaa Mattilanniemeen omaa yliopistorakennusta. Harrastuksena lyseon ja seminaarin pojilla saattoi olla vaikkapa pesäpallo, jota Tahko Pihkalan kehitteli Jyväskylässä. Nykyään Jyväskylän yliopiston seitsemällä koulutusalalla opiskelee 13 000 opiskelijaa. Koko kaupungissa opiskelijoita on yhteensä noin 35 000.

Alvar Aalto

Jyväskylässä voi ihailla useita Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia. Viisivuotiaana Jyväskylään perheensä mukana muuttanut Aalto peusti opintojensa jälkeen kaupunkiin ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa.

Kansainvälisesti tunnetuin Aallon rakennus Jyväskylässä on vuonna 1952 valmistunut punatiilinen Säynätsalon kunnantalo. Yksi tärkeä kulttuuritapahtuma Jyväskylässä onkin Alvar Aalto -symposium, joka kerää kävijöitä ympäri maailman.